Suuren keisarikunnan sotilaat III

Betula pubescens, osa 43

Upseerit menivät suureen telttaan, joka oli jo lähes täynnä muita Suuren keisarikunnan armeijan upseereja. Suurin osa upseereista oli keskusleiristä, mutta joukossa oli myös joitakin muista leireistä tulleita. Teltassa oli useita pöytä, joiden ääressä upseerit keskustelivat, pelasivat erilaisia pelejä ja virkistäytyivät oluen parissa. Olutta oli tarjolla vain muutama tuopillinen henkeä kohti, joten vähästä oluesta nautittiin rauhassa.

”En tiedä mitä te haluatte tehdä, mutta minä ainakin menen pelaamaan korttia”, Gauen sanoi.

”Minäkin voisin muutaman kierroksen pelata”, Costel sanoi.

Waelde ja Hooghoorn menivät istumaan pöytään, jossa jo pelattiin korttia, ja liittyivät peliin.

”Onko teillä jotakin mielipuuhaa, kapteeni Kallas?” Anders kysyi.

”Olen täällä ensimmäistä kertaa, joten en oikein tiedä. Ehdottakaa te jotakin”, Venir vastasi.

”Minä yleensä aloitan hakemalla oluen”, Anders sanoi.

Luutnantti Corvus osoitti teltan perällä olevaa parista laatikosta ja laudasta rakennettua baaritiskiä.

”Se sopii”, Venir sanoi.

Corvus johdatti Kallaksen teltan perälle ja tilasi heille molemmille oluet. Oluiden kanssa he siirtyivät teltan toiseen päähän, missä oli vielä muutama tyhjä istuinpaikka.

”Te olette siis Aegyzasta?” Anders kysyi.

”Niin olen. Tai Netronovala sijaitsee nykyään siellä. Alun perin olen kotoisin muualta”, Venir vastasi.

Luutnantti Corvus nyökkäsi.

”Anteeksi, se alue ei ole minulle kovinkaan tuttua. Olen itse kotoisin Burgtunista. Siellä vähemmän opetetaan Suuren keisarikunnan ulkopuolen maantietoa”, Anders sanoi.

”Haluaisin joskus päästä käymään Burgtunissa. Olen kuullut, että se on kaunis kaupunki”, Venir sanoi.

”On se myös kaunis, mutta sillä on myös rumat puolensa”, Anders sanoi.

Kallas oli havaitsevinaan Corvusin äänessä sävyn siitä, ettei tämä haluaisi puhua kotikaupungistaan enempää.

”Oletteko te muuten ammattisotilas vai…?” Anders kysyi.

Kallas oli hieman yllättynyt kysymyksestä. Hän ei ollut koskaan ajatellut asiaa.

”Kai minut voi nykyään laskea ammattisotilaaksi. Ainakin olen ollut armeijan palveluksessa jo niin pitkään”, Venir vastasi.

”Mutta tekisit mieluummin jotakin muuta?” Anders kysyi.

”Mieluummin kyllä. Mieluiten olisin kotona perheeni kanssa”, Venir sanoi.

Upseerit jatkoivat kahdenkeskistä keskusteluaan ja kävivät välillä katsomassa kuinka muut pärjäsivät korttipöydässä.