Taistelu yläkaupungin portista III

 Betula pubescens, osa 135

Cranfot katseli ympärilleen ja yritti etsiä jotakin.

”Kapteeni Suomas ei ole vielä ehtinyt tänne?” Tom kysyi.

”Ei ole ehtinyt. En tiennyt, että hän on edes suuntaamassa tänne”, Venir vastasi.

”Hänen pitäisi olla tulossa. Hän joukkoineen mursi puolustuksen keskikaupungin muurilla ja sai aikaiseksi sillanpääaseman keskikaupunkiin. Keskikaupungista hän on suuntaamassa tänne pyrkien samalla pitämään asemansa keskikaupungilla. Kenraali päätti, että tämä on paras suunta yrittää vyöryttää taistelu kohti ratkaisua. Luulen hänen laskeneen sen varaan, että sinä saat tämän portin haltuun”, Tom vastasi.

”Yhytimme muutaman keskikaupungista paenneen gyllenburhilaisen sotilaan ja olemme sitä kautta saaneet tietoa, että keskikaupungissa olisi murtuma. Mitään kunnollista tietoa meille ei kuitenkaan ollut ennen tätä”, Venir sanoi.

”Lähetit eivät siis ilmeisesti löytäneet perille”, Tom sanoi.

”He saattavat edelleen harhailla alakaupungissa. Se on sokkeloinen paikka”, Venir sanoi.

”Niin totisesti on. En meinannut löytää tänne, vaikka käytimme vain pääkatuja”, Tom sanoi.

”Minulla ja ryhmälläni meni myös kauan päästä tänne, kun jouduimme myös välttämään taistelukosketusta. Toinen pitkä tovi meni päästä muurin toiselle puolelle, jotta saimme portin otettua haltuun”, Venir sanoi.

”Saat kertoa kaiken, kun tämä on ohitse”, Tom sanoi.

”Kunhan muistat pysyä elossa”, Venir sanoi.

”Sinä myös”, Tom sanoi.

”Kenraalilla kyllä riittää edelleen rohkeutta ja uskoa. Itse en olisi kyllä laskenut suunnitelmiani sen varaan saanko tätä porttia otettua haltuun kourallisella sotilaita”, Venir sanoi.

Cranfot naurahti.

”Minä enemmän pelkäsin, että saat portin haltuusi ja hyökkäät yksin kohti päälinnaa”, Tom sanoi.

Kallas nauroi.

”Sitä en ehkä olisi enää ryhtynyt tekemään”, Venir sanoi.

”Niin minä toivoin, mutta en uskaltanut luottaa siihen”, Tom sanoi.

Taistelun äänet kovenivat ja kauempaa yläkaupungista kuului gyllenburhilaisten torvien ääniä. Jotakin oli tapahtumassa.

”Taitaa olla aika liittyä taisteluun”, Tom sanoi.

Cranfot laski kätensä miekkansa kahvalle.

”Jos sinä menet etulinjaan, niin minä jään ohjaamaan portin ympäristön linnoitustöitä. Se toivottavasti helpottaa taistelua jollain tavalla ja myös tulevaa kaupungin miehittämistä”, Venir sanoi.

”Tehdään niin. Nähdään taistelun jälkeen”, Tom sanoi.

Kapteeni Kallas katseli kuinka kapteeni Cranfot suuntasi kohti taistelun sykettä. Jostain syystä hän pelkäsi nyt enemmän kuin koskaan ennen ystävänsä puolesta.