Hiljaisuus ennen myrskyä V

 Betula pubescens, osa 211

Toisten neuvotteluiden jälkeen käytiin vielä kolmannet neuvottelut, mutta niidenkin tulos oli yhtä laiha kuin kahden ensimmäisen neuvottelun. Suuren keisarikunnan armeijan asettamat ehdot olivat sellaiset, etteivät netronovalalaiset voineet niihin suostua. Ja puolestaan Suuren keisarikunnan armeija ei ollut valmis ehdoistaan joustamaan eikä senkään vertaa harkitsemaan netronovalalaisten esittämiin ehtoihin suostumistaan.

Kenraali jäi keskustelemaan kapteenien kanssa, kun Suuren keisarikunnan armeijan neuvottelukunta oli kolmannen kerran poistunut neuvotteluista.

”Täyttä ajan hukkaa”, Edkar sanoi.

”He eivät todellakaan halunneet meidän suostuvan ehtoihin”, Solkar sanoi.

”Ehkä halusivatkin, mutta ehdot olivat sellaiset, että he olisivat voineet vain teurastaa meidät heti, kun aseet olisi laskettu. Tuskin heillä on aikomustakaan päästää meitä palaamaan takaisin Netronovalaan”, Venir sanoi.

”Jäljelle jää siis piiritys ja taistelu hamaan loppuun saakka”, Solkar sanoi.

”Siltä näyttää. Ja suuren keisarikunnan armeija valmistautuu siihen kovaa tahtia, sikäli kuin tiedustelijoiltamme saatu tieto pitää paikkansa”, Venir sanoi.

”Sen saattoi kyllä jo arvatakin, etteivät he keskeytä valmistelujaan neuvotteluiden ajaksi”, Edkar sanoi.

”Toki mekin olemme jatkaneet omia valmistelujamme, mutta se oli varmaan kummankin osapuolen odotuksissa, että valmisteluja jatketaan myös neuvottelujen aikana”, Solkar sanoi.

Kenraali Netronova ja kapteeni Kallas nyökkäilivät.

”Kuinkas me jatkamme tästä eteenpäin?” Solkar kysyi.

”Emme kai voi muuta kuin jatkaa niin kuin tähänkin saakka”, Venir vastasi.

”Niin. Valmistaudumme taisteluun, joka kestää niin kauan kuin pystymme kaupunkia puolustamaan”, Edkar sanoi.

”Emme tee minkäänlaisia suunnitelmia sitä varten, että murtautuisimme piirityksestä ulos?” Solkar kysyi.

”En näe sitä tarpeelliseksi. Vaikka pääsisimme murtautumaan saartorenkaasta ulos, niin emme pääsisi Suuren keisarikunnan armeijaa pakoon”, Edkar vastasi.

”Tiedustelutiedot myös näyttävät siltä, ettei Suuren keisarikunnan armeija yritä sulkea kaupungin piiritystä täydelliseksi vaan jättävät etelän suunnan varsin avoimeksi. Sillä he ehkä yrittävät houkutella meitä yrittämään murtautumaan kohti sitä suuntaa pois kaupungista, jolloin heillä on jonkinlainen suunnitelma sitä tilannetta varten. Mahdollisesti siellä tulisi vastaan jokin joukko, joka estäisi etenemisen pidemmälle etelään”, Venir sanoi.

”Se on mitä luultavimmin ansa”, Edkar sanoi.

”Mitkä ovat siis vaihtoehtomme?” Solkar kysyi.

Muut eivät halunneet vastata kysymykseen.

”Voimmeko voittaa Suuren keisarikunnan armeijaa taistelussa, vaikka olemmekin muurien suojissa?” Solkar kysyi.

”Tuskin. Suuren keisarikunnan armeijalla on liian suuri ylivoima”, Edkar vastasi.

”Olemme sitten vain odottamassa, että voisimme saada jonkinlaista apua?” Solkar kysyi.

”Muuta emme voi tehdä”, Edkar vastasi.

”Menee kauan, että apu ehtii saapua Netronovalasta tänne saakka. Ja nyt se tuskin pääsee kulkemaan vapaasti, kuten me teimme kulkiessamme pohjoiseen”, Solkar sanoi.

”Onko Netronovalasta kuulunut mitään? Ovatko Tammen seuraajat pitäneet yhteyttä auki?” Venir kysyi.

”He ovat yrittäneet pitää yhteyttä pystyssä, mutta se toimii heikosti ja emme ole saaneet uusia tietoja sieltä päästä”, Edkar vastasi.

Kapteenit nyökkäsivät.

”Toivottavasti tieto tilanteesta on kuitenkin mennyt sinne päähän perille”, Solkar sanoi.