torstai 28. elokuuta 2025

Taistelun repimä kaupunki XVII

Betula nana, osa 461

Anna ei ehtinyt rauhoitella huonetoveriaan ennen kuin tämä jo säikähti ovea vasten pakoon. Emily reagoi kedänliikkeellä, jolla viesti erityisesti Narshaa ja Sarnelia pysymään paikoillaan.

”Keitä te olette ja miksi olette huoneessani?” Reeta sanoi.

Reeta ei huomannut Annaa ennen kuin tämä astui hänen luokseen.

”He ovat vieraitani. Anteeksi, etten ilmoittanut heidän olevan täällä”, Anna sanoi.

”Mutta mitä? Ketä?” Reeta kysyi.

”He ovat ystäviäni. Tai tuttaviani. Tai oikeastaan tapasin heidät juuri. Mutta he vaikuttavat luotettavilta”, Anna vastasi.

Reeta katsoi huonetoveriaan täyden ihmetyksen vallassa.

Emily astui lähemmäksi.

”Ehkä voin esittäytyä itse ja esitellä seurueeni, niin tiedät ainakin nimemme”, Emily sanoi.

Reeta ei saanut sanotuksi mitään, mutta ei toisaalta näyttänyt vastustavankaan asiaa aktiivisesti. Emily piti tätä riittäväny myöntymisen merkkinä.

”Minä olen ruhtinatar Emily Netronova ja tässä on seurueeni Senet, Narsha ja Sarnel. Olemme tänään saapuneet kaupunkiin”, Emily sanoi.

Jokaisen esiteltävän kohdalle Emily pysähtyi hetkeksi osoittamaan kädellään. Jokainen esitti oman tervehdyksensä Reetalle, jonka ihmetys tilanteesta ei näyttänyt helpottuvan.

”Te olette ruhtinatar ja… ja…”, Reeta sanoi.

Reetan katse kiersi huoneessaan olevissa vieraissa eikä hän saanut koottua yhtään kokonaista ajatusta.

”Haluaisitteko istua?” Senet kysyi.

Senet vei tuolin Reetan ja Annan luokse.

”Istua…”, Reeta sanoi.

Anna ohjasi huonetoverinsa istualleen. Seuraavat minuutit Reeta katseli heitä kaikkia ja yritti saada ajatuksiaan kasaan. Lopulta ne alkoivat kiertää kehää.

”Minä en ymmärrä”, Reeta sanoi.

”Ehkä tässä ei niin paljoa ymmärrettävää olekaan, vain kaikki oli lopulta aika sattumaa, että päädyimme tänne”, Narsha sanoi.

Emily aikoi ensin sanoa vastaan, mutta totesi sitten Narshan toteamuksen olevan varsin hyvä kuvaus tilanteesta.

”Niin, sattumaksi sitä voisi sanoa”, Emily sanoi.

Lopulta myös Anna suostui nyökkäämään ajatukselle.

”Hyvin erikoiseksi sattumaksi”, Anna sanoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti