torstai 29. helmikuuta 2024

Gyllenburhin taistelu VI

Betula nana, osa 388

Koska selvää seuraavaa askelta ei ollut, Mihail ja kapteenit ryhtyivät kokoamaan kokonaiskuvaa tilanteesta kartalle. He arvioivat kunkin osapuolen joukkojen koon ja sijainnin kartalle. Kartta lähes peittyi muistilappujen alle. Kirjuri kirjoitti heidän huomioitaan ylös niin paljon kuin vain ehti. Päivä ehti kääntyä illaksi ennen kuin he ehtivät koota kaikki haluamansa asiat.

Mihail nousi ylös ja venytteli.

”Taidan tarvita hieman jaloittelua”, Mihail sanoi.

Myös Kallas nousi ylös.

”Se voisi tehdä hyvää meille kaikille”, Venir sanoi.

Suomas jäi istumaan pöydän ääreen.

”Käykää vaikka muurilla katselemassa, millaiselta kaupunki näyttää illalla. Minä jään tähän ja pohdin vielä, olemmeko unohtaneet jotakin”, Solkar sanoi.

”Älä uuvuta itseäsi, vaan muista pitää taukoa. Jatkamme tämän parissa vielä huomenna ja luultavasti jokaisena päivänä, kunnes taistelu on käyty loppuu”, Mihail sanoi.

”En, arvon ruhtinas”, Solkar sanoi.

Mihail ja Kallas lähtivät salista ja kiipesivät keskuslinnan korkeimmalle muurille. Hämärtyvä kaupunki avautui heidän ympärillään.

”Niin paljon ihmisiä, joihin tämä kaikki vaikuttaa”, Mihail sanoi.

Kallas ihmetteli Mihailin ajatusta.

”Kuinka niin, arvon ruhtinas?” Venir kysyi.

Mihail hymyili.

”Näetkö nuo kaikki valot?” Mihail kysyi.

Kallas katsoi kaupunkia ja sen ympärillä olevaa tasankoa. Kaikkialla näkyi talojen, soihtujen tai nuotioiden valoja.

”Näen, ruhtinas”, Venir vastasi.

”Jokainen valo tarkoittaa perhettä tai ryhmää sotilaita”, Mihail sanoi.

Kallas ymmärsi, mitä Mihail tarkoitti.

”Valtava määrä ihmisiä”, Venir sanoi.

”Ja me teemme päätöksiä, mitä heille tapahtuu”, Mihail sanoi.

Kallas nyökkäsi.

”Tai emme me yksin. Suuren keisarikunnan armeijan kenraalit tekevät myös päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin. Samoin Imperiumin armeijan kenraalit. Ja toisaalta jokaisen yksittäisen ihmisen tekemät päätökset vaikuttavat meihin kaikkiin”, Mihail sanoi.

”Valoista tulee siis verkko”, Venir sanoi.

Mihail nyökkäsi.

”Se on kuin verkko ja sen kautta me olemme kaikki sidoksissa toisiimme”, Mihail sanoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti