Vastahyökkäys keskikaupungilla II

Betula nana, osa 485

Muutama päivä Emilyn ja tämän seurueen saapumisen jälkeen Suuren keisarikunnan armeija aloitti uuden hyökkäyksen, joka mursi Netronovalan armeijan linjat. Suuren keisarikunnan ritarit tekivät ensin rynnäkön keskikaupungilla oleviin asemiin ja sitten murtokohdasta etenivät yläkaupungin muurille. Puolustuksen sekasorrossa ritarit pääsivät ylittämään myös yläkaupungin muurin ja muodostamaan sillanpään yläkaupungin puolelle. Suuren keisarikunnan ritarien eteneminen saatiin hidastumaan, mutta ritareita ei saatu lyötyä takaisin.

Mihailin sotakabinetti kokoontui käsittelemään hyökkäyksen torjumista ja takaisin lyömistä. Mihail oli tuijottanut kaupungin karttaa pitkään ja löi sitten kätensä keskelle karttaa.

”Minun täytyy mennä murtokohtaan lyömään höykkäys takaisin”, Mihail sanoi.

Mihail oli huomaamattaan noussut ylös.

”Arvon ruhtinas, se ei ole viisasta”, Solkar sanoi.

”Pitääkö minun sitten odottaa vain täällä linnoitusten suojissa?” Mihail kysyi.

”Ei tietenkään, mutta teidän täytyy käyttää tarkkaa harkintaa”, Solkar vastasi.

”Olen samaa mieltä kapteeni Suomaksen kanssa. Tämä voi olla Suuren keisarikunnan armeijan tarkoituksellinen ansa saada teidät esiin sinne, minne he sinut haluavat”, Venir vastasi.

”Jos se on ansa, niin aion rikkoa sen”, Mihail sanoi.

Kapteeni Kallas pyöritteli päätään.

”Se voi olla juuri se asia, johon he luottavat”, Venir sanoi.

Emily astui miesten väliin.

”Ymmärrän kapteenien huolen. Voi kuitenkin olla, ettei meillä ole vaihtoehtoja muuhun kuin lähettää paras aseemme torjumaan hyökkäystä. Se voi murtaa puolustuksemme kokonaan”, Emily sanoi.

”Entä sitten, jos se on ansa?” Venir kysyi.

”Sitten tarjoamme heille jotakin, jota he eivät ole voineet laskea etukäteen. Minä lähden Mihailin mukaan”, Emily vastasi.

”Ei”, Mihail sanoi.

Emily katsoi Mihailia.

”Itse et halua istua linnoituksen suojissa, mutta minun haluat niin tekevän?” Emily kysyi.

Mihail ei vastannut. Hän tiesi, ettei voisi kieltää Emilyä lähtemästä mukaan. Hän saattoi vain toivoa, että tämä jostain muusta syystä kuin hänen toiveestaan päättäisi jäädä pois.

”Ruhtinatar voi olla hyvinkin oikeassa. Suuren keisarikunnan armeija tuskin tietää, että hän on saapunut, joten hänen liittyminen taisteluun olisi jotakin, mitä he eivät ole voineet laskea”, Venir sanoi.

Mihail sulki silmänsä ja huokaisi. Hänen ainoaksi toivoksi jäi kapteeni Suomaksen vastustus aiheesta. Viimeisimmän Mihailin kanssa käymänsä keskustelun myötä tämä ei kuitenkaan halunnut vastustaa Emilyn osallistumista. Niinpä Mihail ei voinut muuta kuin myöntyä Emilyn ehdotykseen.

”Hyvä on. Emily voi lähteä mukaani”, Mihail sanoi.

Emily näytti tyytyväiseltä. Mihail itse ei sitä ollut.

”Meidän kannattaa vielä luoda suunnitelma, jotta voimme käyttää yllätyksen täydellisesti hyödyksi”, Venir sanoi.

Emily nyökkäsi kapteenille. Mihail antoi näiden kahden tehdä suunnitelman ja osallistui vain itseään koskeviin yksityiskohtiin, joihin nämä kaipasivat hänen mielipidettään.