Betula nana, osa 511
Tapahtumia eri vaiheista Mihailin elämästä vilisi hänen mielessään, kun hän putosi lieskojen läpi. Lapsuuden kesistä, nuoruuden vaiheista, opiskeluaikojen sekoiluista, matkasta ympäri mannerta, Emilystä, Aegyzasta ja Gyllenburhista. Kaikesta mahollisesta ilman mitään järjestystä tai logiikkaa.
Kaikkein eniten Mihail näki kuvia Emilystä. Se tuntui sekä hyvältä että pahalta. Hetkiä ensitapaamisesta siihen, että Mihail jätti Emilyn odottamaan paluutaan taistelusta. Odottamaan jotakin, jota ei koskaan tulisi.
Aluksi Mihail ei huomannut sitä, mutta kaikissa muistoissa taustalla oli musta varjo, joka ei kuulunut tapahtumiin. Varjo tuli yhä lähemmäksi. Ensin se oli vain häivähdys kaukana taustalla, mutta pian se muuttui sivuhahmoksi. Lopulta musta varjo oli Mihailin edessä joka hetkessä, joka vilahti hänen ohitsee.
Musta varjo ojensi kätensä lieskojen lävitse kohti Mihailia.
”Muista lahjasi”, varjo sanoi.
Mihail ei ensin halunnut tarttua käteen, mutta kädenojennus kävi hetki hetkeltä vaativammaksi. Varja toisti kehotuksensa ja ääni muuttui käskeväksi.
”Mikä lahja?” Mihail kysyi.
”Suurin lahja, jonka olet koskaan saanut”, varjo vastasi.
Emilyn kasvot ilmestyivät Mihailin mieleen.
”Sitä en ole saanut sinulta”, Mihail sanoi.
Varjo laski kätensä.
”Siinä erehdyt. Kaikki, mitä sinulla on, on minun antamani lahjani ansiota”, varjo sanoi.
Mihail pudisti päätään.
”Tunne ei ole lahja. Se on toive jostakin, joka ei voi toteutua”, varjo sanoi.
”En edes ymmärrä mistä puhut”, Mihail sanoi.
Varjo jätti Mihailin kommentin huomiotta.
”Tartu todelliseen lahjaasi. Se ei ole saavuttanut vielä täyttä potentiaaliaan”, varjo sanoi.
Varjo töksäytti kätensä uudelleen kohti Mihailia.
”Miksi tekisin niin?” Mihail kysyi.
”Koska et voi muutakaan”, varjo vastasi.
Mihail käänsi katseensa varjosta sivuun.
”Onko sillä mitään merkitystä?” Mihail kysyi.
”Ei, mutta sinun on pakko tehdä se”, varjo vastasi.
Mihail alistui ja ojensi kätensä. Hän oli jo luovuttanut elämisestä. Hän saattoi luovuttaa myös tuntemattomalle varjolle.
torstai 29. lokakuuta 2026
Pimeän rajoilla
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti