maanantai 15. elokuuta 2011

Alf Rehn ja hullut innovaatiot


Alf Rehn, professori, kirjoittaja ja puhuja, kävi luennoimassa Rautalammin kirjastossa aiheenaan Uutta Savoa etsimässä – mahdollistaminen, markkinointi ja Rautalammin monet tulevaisuudet. Luento oli osa viikonlopun mittaisia Amerikan päiviä.

Alun perin menin luennolle vain siitä syystä, että pienellä kotipaikallani on tällaisia tapahtumia varsin harvoin. Tämä oli ensimmäinen luento, missä olen koskaan käynyt Rautalammilla ja toivon vilpittömästi, että tulevaisuudessa vastaava nähtäisiin useammin. Vaikka tästä syystä olinkin hieman ennakkoluuloinen luentoa kohtaan, niin se osoittautui kuitenkin varsin mielenkiintoiseksi kokemukseksi. Voin vain toivoa, että kotikuntani ottaisi Rehnin luennosta oikeasti opikseen. Olihan paikalla itse kunnanjohtajakin.

Alf Rehn on tehnyt paljon yhteistyötä hyvin erilaisten ryhmien kanssa niin suuryrityksistä pieniin kuntiin. Nyt hän puhui erityisesti kuntien kanssa toimimisesta, sillä teemana oli juuri Savon ja Rautalammin tulevaisuus, mutta kertoi yhtenä esimerkkinä myös suuryrityksen toiminnasta. Lisäksi hän kertoi esimerkkejä siitä, kuinka juuri ne hulluimmat ja typerimmiltä kuulostavat ideat ovatkin yleensä niin suuria innovaatioita, joita nykymaailma meiltä vaatii. Yleensä emme näe näitä helppoja innovaatioita sen takia, että me suojelemme itseämme ja omaa osaamistamme kieltämällä nämä uudet ideat.

Tämä uusien ja monesti hullujenkin ideoiden kieltäminen on se syy miksi emme kykene uudistumaan emmekä kykene pysymään tarpeeksi kilpailukykyisinä. Uusille innovaatioille pitää siis antaa tarpeeksi hyvä alusta kasvaa, niin ne hyvät ja toimivat ideat pääsevät kukoistamaan. Rehn puhuikin juuri tästä. Hänen mielestään nykypäivänä ei kannata kysyä ”Mikä maa, mikä valuutta?” koska paikalla ja valuutalla ei ole enää samanlaista merkitystä kuin aikaisemmin. Hänen mielestään oikeanlainen infrastruktuuri on tärkeässä ja olennaisessa asemassa, jotta voidaan luoda uuden tyyppistä toimintaa.

Yksi asia, jota Rehn painotti, oli erilaistuminen. Erityisesti hän mainitsi Suomen kunnat, jotka harjoittavat kaikkialla kaikille samaa -politiikkaa. Hänen mukaansa tämä politiikka ei yksinkertaisesti vain toimi nykypäivänä, vaan kuntien pitäisi löytää omat erityispiirteensä ja eriytyä. Erityisesti hän kritisoi kuntien mainontaa, jonka saattaa tiivistää yhteen lauseeseen: ”Meidän kunta on hyvä paikka elää.” Tämä on huono mainoslause siksi, että sitä käyttävät kaikki kunnat. Rehn totesikin, että: Jos me kaikki yritämme samaa, niin me epäonnistumme.

Sanotaan usein, että suuret ikäluokat rakensivat Suomen sellaiseksi jona sen nykypäivänä tunnemme. Tämä on varmasti totta, mutta he loivat teollistuneen Suomen. Tämä ei kuitenkaan enää nykypäivänä riitä. Uusia innovaatioita ja niiden hyödyntämistä tarvitaan nyt Suomessa enemmän kuin koskaan, sillä se on se työkalu jonka avulla kykenemme pysymään kilpailukykyisinä nykyisessä globaalissa taloudessa.

Tulevaisuus kuuluu niille, jotka rakentavat sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti