Niin vain muutin kahden vuoden tauon jälkeen takaisin
Jyväskylään. Vieläpä samaan taloon, samaan rappuun ja samaan kerrokseen, josta
kaksi vuotta aikaisemmin muutin pois. Asunto ei sentään ole sama. Kun
ensimmäistä kertaa käveli Kuokkalan kauppakeskukseen, niin piti ihan
ajatuksella miettiä, että mitä sitä onkaan tehnyt viimeisen kahden vuoden
aikana. Paljon on tullut tehtyä ja paljon on tapahtunut. Ikinä en olisi
kuitenkaan uskonut löytäväni itseäni kahta vuotta myöhemmin näin täsmällisesti
samasta paikasta.
Jyväskylään palasin lukemaan fysiikan sijasta
tietojärjestelmätiedettä (tjt). Ensimmäiset puolitoistaviikkoa ovat tuntuneet
varsin mukavilta ja ennen kaikkea itseä kiinnostavilta. Ainakin näin alun
perusteella tjt tuntuu paljon fysiikkaa omemmalta. Kevät näyttää, että kuinka
homma todellisuudessa sitten lähteekään sujumaan, toivottavasti paremmin kuin
koskaan aikaisemmin.
Ensimmäisten päivien perusteella tuntuu myös siltä, että
pärjätäkseen ei tarvitse panostaa opiskeluun samalla ylitsepääsemättömältä
tuntuvalla määrällä, mitä itse olisi fysiikassa pitänyt panostaa. Tämä voi olla
ihan puhtaasti ensimmäisen viikon kevyen aloituksen luomaa harhaa, mutta syynä
voi olla myös oma kiinnostus. Omasta mielestä tässä tärkeintä on kuitenkin se,
että opiskelussa pärjäämisen kanssa jää mahdollisuus myös muuhun. Itse en
kuitenkaan enää kykene olemaan kirjoittamatta (tai kykenen, mutta en hyvin
seuraamuksin) ja kirjoittaminen tuppaa syömään aikaa joskus myös opiskelulta.
Kevääseen toiveena ja tarkoituksena on siis yrittää saada
opiskelu ja kirjoittaminen jonkinlaiseen tasapainoon niin, että kumpikin olisi
mahdollista ja onnistuisi hyvin sekä myös, että molemmat voisivat hyötyä
toisistaan. Lisäksi tarkoitus olisi saada Edellytys korkeamman tahon, eli kustantajien,
arvioitavaksi. Jos tällä kertaa tulisi muutakin kuin hylsyjä ja bumerangeja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti