Betula nana, osa 66
Mihail lähestyi nuotiota varovaisesti, mutta kun Rafael ei
tehnyt mitään elettä edes siirtääkseen katsettaan nuotiosta, Mihail istuutui
pöllille nuotion ääreen. Emily seurasi hieman jäljessä ja istuutui pöllille,
joka oli kauimpana tummakaapuisesta Rafaelista.
”Mihin menemme huomenna, Rafael?” Mihail kysyi.
”Minun mökilleni, joka on tämän seuraamanne polun päässä”,
Rafael vastasi.
Mihail vilkaisi polun suuntaan.
”Sinnehän te olitte jo menossa. Ette olisi kuitenkaan
ehtineet tänään perille saakka, kun päätitte että ette käytä lentävää mattoa”,
Rafael sanoi.
”Mitä?” Mihail ihmetteli.
”Älä edes aloita tuota. Kyllä minä tiedän taskussasi
olevasta pienestä ystävästäsi ja hänen kyvyistään”, Rafael sanoi.
Mihail yritti piilottaa pelokasta ilmettään. Rafael tiesi
heistä enemmän kuin hän oli osannut pelätä.
”Olisihan se pitänyt arvata”, Mihailin taskusta kömpivä
Sarnel murahti.
”Demoni. Sinun kaltaisiasi en olekaan nähnyt pitkään aikaan”,
Rafael sanoi Sarnelille.
Sarnel ei sanonut Rafaelille mitään vaan tyytyi tutkimaan
tätä katseellaan.
”Kykenetkö palauttamaan meidän vanhat kehomme meille?”
Mihail kysyi Rafaelilta.
”Valitettavasti siihen kykyni eivät riitä. Hänen taikuutensa
on edelleen minun taikuuttani paljon voimakkaampaa”, Rafael vastasi.
”Tiedät sen olennon, joka teki tämän meille?” Mihail
ihmetteli.
”Kyllä, tiedän hänet hyvinkin. Hän opetti minulle lähes
kaiken minkä tiedän”, Rafael vastasi ja heitti puukalikan nuotioon.
Emily, Mihail ja Sarnel tuijottivat Rafaelia tyrmistyneinä.
Rafael aavisteli kolmikossa pientä pakokauhua.
”Muistakaa kuitenkin, että rehtori Kristorosa tietää minun
taustani ja hän luottaa minuun”, Rafael sanoi rauhoittaakseen muita.
Muut eivät osoittaneet rauhoittumisen merkkejä, joten Rafael
näki parhaakseen vetää keskustelua muualle. Rafael nousi ylös ja lähestyi
Emilyä.
”Emily Kajastus, meitä ei ole esitelty. Uskon, että Mihail
on kutsunut minua Rafaeliksi”, Rafael sanoi ja ojensi kätensä kättelyä varten.
Emily vilkaisi nopeasti Mihailia, mutta ojensi kuitenkin
kätensä. Rafael kätteli Emilyä rivakasti, mutta veti kätensä nopeasti pois
aivan kuin sitä olisi polttanut. Rafael irvisti kivusta ja hieroi kämmentänsä
toisen käden sormilla. Mihail nosti katseensa Rafaelin käteen ja huomasi siinä
tuoreita palamisen jälkiä.
”Jotakin mitä sinä et tiennyt?” Mihail kysyi.
Rafael käänsi katseensa Mihailiin, mutta ei vastannut
mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti