torstai 2. marraskuuta 2017

Sininen pyramidi VI



Betula nana, osa 301

Sininen pyramidi purkautui. Mihail kävi joka seuraamassa työmaata edes sen hetken aikaa, että näki mitä oli saatu aikaan. Kovin pitkiä aikoja hän ei ehtinyt purkutyömaata seuraamaan, sillä Netronovalan hallitseminen söi hänen aikaansa. Hallitseminen oli siirtynyt arjen byrokratian pyörittämiseksi ja oli ajoittain pitkäveteistä.

Pitkäveteisyys oli kuitenkin hyvä asia. Se tarkoitti sitä, että oli rauha ja pystyttiin keskittymään rakentamiseen ja kaupankäyntiin. Välillä Mihail kyllä mietti, että tarvitsisi jonkun hoitamaan osaa byrokratiasta. Mihail pohti suostuisiko Karl Sertova vielä sellaiseen tehtävään.

Mihail nousi jälleen korokkeelle seuraamaan sinisen pyramidin purkutyötä. Nils Tammi oli jo korokkeella seuraajansa Sarah Konttalan kanssa.

”Miten työmaa etenee?” Mihail kysyi.

”Oikein hyvin, herra ruhtinas”, Nils vastasi.

Mihail huomasi, että kammiot alkoivat pikkuhiljaa tulla esiin pyramidin sisuksista.

”Joko osaat sanoa milloin saamme pääkammion esiin ja pääsemme valmistelemaan lohikäärmettä?” Mihail kysyi.

”En osaa sanoa tarkasti, mutta kyllä tässä vielä menee aikaa. Työ on alkanut hidastua, kun lähenemme kammiota”, Nils vastasi.

Mihail nyökkäsi. Ehkä pieni lisäys miettimisaikaan oli hyvä asia. Hän ei ollut vieläkään varma olisiko lohikäärmeen manaaminen kuolleesta kuinka järkevä ajatus. Se oli kuitenkin täysin eri asia kuin ihmisen manaaminen. Lohikäärmeet olivat itsessään niin voimakkaita taikaolentoja, ettei ollut mitään varmuutta siitä, olisiko lohikäärme mitenkään kontrolloitavissa.

”Oletko jo päättänyt?” Nils kysyi.

”En”, Mihail vastasi.

”Siinä on miettimistä”, Nils sanoi.

”Ehkä meidän kannattaa aloittaan henkivartiokaartista”, Mihail sanoi.

”Niin suosittaisin toimimaan. Kuten aiemmin kerroin, lähin vartiokaarti on osoittautunut joksikin lohikäärmeen ja ihmisen risteymäksi. Ne voivat olla hyvinkin voimakkaita sotureita. Ehkä jopa karshaaniakin voimakkaampi”, Nils sanoi.

Mihail pohti kuinka karshaanit mahtaisivat suhtautua kuolleestamanaukseen. Narshakin oli ajoittain hieman epäileväinen, mutta ymmärsi pakon edessä tehtäviä asioita. Muut karshaanit eivät välttämättä olisi niin ymmärtäväisiä.

”Ja niiden kuolleestamanaamisesta voimme saada viitteitä siitä, miten itse lohikäärmeen kohdalla käy”, Mihail sanoi.

Nils nyökkäsi.

Mihail käänsi katseensa purkautuvan pyramidin suuntaan. Mitähän muita yllätyksiä ja salaisuuksia nekropoli vielä piti sisällään? He eivät varmasti olleet löytäneet vielä kaikkea. Pyramideja ja pienempiä hautoja oli vielä runsaasti tutkimatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti