Taikapeili IV

 Betula nana, osa 314

Mihail heräsi oven koputukseen. Koputus oli hätäinen ja Mihail oli kuullut sen jo useaan kertaan unensa läpi. Koputus kuului taas uudelleen ja Emily käännähti äänestä. Mihail hapuili itsensä istumaan sängyn laidalle.

”Sisään. Olen hereillä”, Mihail sanoi.

Henkivartija avasi makuusalin oven varovaisesti. Emily oli yhä unessa Mihailin vierellä.

”Pahoitteluni, arvon ruhtinas, että herätän teidät tähän aikaan”, vartija sanoi.

”Toivottavasti sinulla on siihen hyvä syy”, Mihail sanoi.

”Kyllä, herra ruhtinas. Nils Tammi on lähettänyt kiireellisen viestin”, vartija sanoi.

”Mitä koskien?” Mihail kysyi.

”En tiedä. Lähetti odottaa työsalissanne. Hän olisi halunnut tulla itse herättämään teidät, mutta en voinut sallia sitä. Hän suostui sanomaan vain sen, että asia on äärimmäisen kiireellinen ja että jotakin sellaista on sattunut, joka vaatii välitöntä huomiotanne”, vartija vastasi.

Mihail huokaisi ja katsoi Emilyä, joka käännähti unissaan. Mihail suuteli Emilyä otsalle ja nousi sitten vuoteesta. Mihail pukeutui ja astui ulos makuusalista vilkaistuaan vielä kerran nukkuvaa Emilyä.

”Jonkun täytyy jäädä tänne vastaamaan Emilyn kysymyksiin. Hänellä niitä varmasti on, kun hän herää ja minä en olekaan vieressä”, Mihail sanoi.

”Me jäämme tähän oven taakse ja kerron teidän menostanne myös kamarineidoille, jos he saapuvat ennen teitä”, vartija sanoi.

Mihail huomasi, että hänet herättäneen vartijan lisäksi oven takana oli myös ne kaksi vartijaa, jotka sinne kuuluivatkin.

”Eiköhän kaksi vartijaa riitä. Te voitte kertoa Emilylle, että olen lähtenyt huolehtimaan kiireellisestä viestistä”, Mihail sanoi.

”Kyllä, arvon ruhtinas”, toinen vartijoista sanoi.

”Tule sinä mukaani katsomaan sitä lähettiä”, Mihail sanoi.

Vartija nyökkäsi ja lähti seuraamaan Mihailia tämän työsaliin.

Työsalissa odotti Nils Tammen seuraaja, jolla oli kädessään sinetöity viestirulla. Lähetti kumarsi heti, kun näki Mihailin. Mihail näki lähetistä heti, että nyt oli tapahtunut jotakin kammottavaa. Kukaan lähetti ei halunnut olla toimittamassa sellaista viestiä.

”Arvon ruhtinas, pahoittelut tästä myöhäisestä ajankohdasta. Hyvä, että kuitenkin pääsit ottamaan minut vastaan. Mestarilla on kiireellinen viesti teille”, lähetti sanoi.

”On varsin erikoista, että Nils lähettää viestin keskellä yötä”, Mihail sanoi.

”Arvon ruhtinas, nyt on kyseessä erikoistapaus ja erittäin kiireellinen sellainen. Toivon, että voisin olla toimittamassa teille toisenlaista viestiä toisenlaisena ajankohtana”, lähetti sanoi.

Lähetti ojensi viestirullan Mihailille, joka aukaisi sinetin ja rullan. Itse viesti oli lyhyt. Siinä Nils kertoi pohjoiseen armeijaan ja Suureen keisarikuntaan liittyneiden pelkojen toteutuneen ja samalla hän pyysi Mihailia tulemaan nekropoliin niin pian kuin mahdollista. Siellä Mihail saisi kuulla asiasta lisää.

Mihail kääntyi vartijansa puoleen.

”Valmistelkaa hevoseni”, Mihail sanoi.

”Kyllä, arvon ruhtinas”, vartija sanoi.

”Valmistautukaa myös siihen, että koko armeijamme täytyy hälyttää valmistautumaan sotaan. Pohjoiseen lähtenyt armeija ilmeisesti tarvitsee apua enkä aio jättää sotilaitani yksin”, Mihail sanoi.

”Arvon ruhtinas, mitä joukkoja valmistautumiskäsky koskee?” Vartija kysyi.

”Kaikkia joukkoja, joiden vain on mahdollista valmistautua. Jos Suuri keisarikunta haluaa sotaa, he saavat sodan”, Mihail vastasi.