Ruhtinatar XIII

 Betula nana, osa 340

”Olet löytänyt paikan, joka on lähellä ja suojassa vierailta katseilta?” Nev kysyi.

”Näin uskoisin, mutta voitte punnita asian itse, jos lähdette katsomaan sitä”, Nasha vastasi.

Niv ja Sija olivat yllätyksestä ihmeissään, mutta Nev näytti enemmän epäileväiseltä.

”Olemme ehtineet tarkistaa aika monta paikkaa”, Nev sanoi.

”Me kaikki emme kuitenkaan etsi samoista paikoista”, Nasha sanoi.

Nevin epäilys näytti vain kasvavan.

”Mistä siis olet löytänyt tällaisen mahdollisen paikan?” Emily kysyi.

”Yllättävänkin läheltä. Jos teillä on aikaa, niin voimme mennä katsomaan sitä paikkaa vaikka heti”, Nasha vastasi.

”Haluamme tietää ensin, minne olemme menossa, ja voimme sitten lähteä, jos paikka on järkevä”, Nev sanoi.

”Kellari ei ole niin ihmeellinen paikka eikä sinne ole kovinkaan pitkä matka. Tietysti, jos haluamme pitää käytimme salassa, niin meidän täytyy olla hieman varovaisia”, Nasha sanoi.

Emily ja Nev katsoivat toisiaan. Kenellekään ei ollut tullut mieleen linnoituksen kellari, joka saattoi hyvinkin pitää sisällään paikkoja, joissa kukaan ei juuri koskaan käynyt ja joista ei kuulunut ääniä ulos.

”Pyydän anteeksi kaikkia epäilyjäni. Kellari on loistava idea paikaksi. Me linnut ehkä vain katsomme maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta, joten se ei tullut meille mieleenkään”, Nev sanoi.

”Ja me käärmeet taas toisenlaisesta. On parempi pitää yhtä ja nauttia molempien näkökulmien parhaista puolista”, Nasha sanoi.

Nev nyökkäsi.

”Hyvin sanottu”, Nev sanoi.

”Lähdemmekö siis katsomaan Nashan löytämää paikkaa”, Emily sanoi.

Pian he olivat matkalla kohti linnan alimpia osia ja pitivät parhaansa mukaan huolen, ettei kukaan nähnyt Emilyä matkalla. Näin he saattoivat pitää asian mahdollisimman hyvin omana tietonaan.

Heidän kellariin päästyään Nasha johdatti heidät syvemmälle pitkin käytäviä, joiden ilma kävi tunkkaisemmaksi ja kosteammaksi. Kellarista löytyi lukuisia eri varastoja, jotka olivat täynnä ruokaa ja varusteita. Osa kellarisaleista oli kuitenkin tyhjillään.

”Näitä käytäviä ei ole tehty lintuja varten”, Niv sanoi.

”Teidät on tehty taivaalle lentämään, ei kellariin”, Nasha sanoi.

”Onko käärmeet tehty kellariin?” Sija kysyi.

”Ei oikeastaan meitäkään ole tehty tänne kulkemaan”, Nasha vastasi.

”Mihin käärmeet on sitten tehty kulkemaan?” Sija kysyi.

”Meidät on tehty kulkemaan pitkin maan pintaa niin metsässä kuin aavikollakin. Ja joskus myös pitkin puiden runkoja ja oksia”, Nasha vastasi.

”Se ei kuulosta kovinkaan kivalta”, Sija sanoi

Nasha naurahti

”Ei se aina olekaan, mutta on siinä myös omat puolensa. Ja jokainen olento on sopeutunut omaan paikkaansa, joten minusta se tuntuu varmasti hyvin erilaiselta kuin sinusta”, Nasha sanoi.