Ruhtinattaren huoli VII

Betula nana, osa 366

Emily lähetti yöllä lemmikkikobransa Nashan hakemaan Sarnelin ja tuomaan tämän linnan kellariin. Hän oli todennut, että paikka, jossa hän saattoi harjoitella puunkirouksen hallintaa rauhassa, antaisi mahdollisuuden myös keskustella rauhassa ilman ylimääräisiä korvia kuulemassa asioita, joiden he halusivat pysyvän salassa. Suunnitelman helppo osuus oli hiipiä linnan läpi huomaamatta, koska hän oli ehtinyt oppia siihen parhaat reitit. Hieman vaikeampaa oli harhauttaa kamarineitoa, joka oli tekemässä illan viimeisiä askareita. Samoin pitkälliseksi osoittautui odotus, jonka eteen Emily joutui linnan kellarissa.

”Ehkä olisi kannattanut varoittaa Sarnelia etukäteen, jotta hän olisi osannut olla valmiina”, Emily sanoi.

Lopulta Emily kuuli Sarnelin puhinan kellarin käytävästä. Nasha opasti vielä oikean oviaukon ja Sarnel ilmestyi sen takaa näkyviin. Demoni näytti hieman väsyneeltä ja tämän vaatteet eivät olleet yhtä huolella puetut kuin yleensä. Nasha oli asettunut demonin olkapäille.

”Sinullahan kesti”, Emily sanoi.

”Pahoittelut, ruhtinatar. En ollut valmiina, kun Nasha saapui huoneistooni ja valmitsemani reittille osui paljon väkeä, jonka mieluummin en haluaisi tietävän, että hiippailen keskellä yötä pitkin linnan käytäviä”, Sarnel sanoi.

Emily nyökkäsi.

”Tänne pääsee helposti huomaamattomasti, jos tietää oikean reitin. Minullakin meni jonkin aikaa sen hakemiseen. Hyvä kuitenkin, että pääsit tänne jokseenkin huomaamattomasti”, Emily sanoi.

”Hyvä, että olet löytänyt paikan, jossa voimme puhua rauhassa”, Sarnel sanoi.

”Paikan löytämisestä voit kiittää Nashaa”, Emily sanoi.

Sarnel katsoi olkapäillään lepäävää käärmettä.

”Kiitos siis sinulle”, Sarnel sanoi.

”Aina palveluksessanne”, Nasha sanoi.

Käärmeen liikkeet olivat korostetun hitaita.

”Toivoisin kyllä, että täällä olisi hieman lämpimämpää. Käyn aika hitaasti, kun on niin viileää”, Nasha sanoi.

”Linnan kellari on viileä, varsinkin yöllä”, Emily sanoi.

”Tai varmaan vuorokauden ajasta riippumatta”, Sarnel sanoi.

”Niin taitaa olla”, Emily sanoi.

Nasha nyökkäili hitaasti.

”Jos haluat, niin voit palata ylempiin kerroksiin. Me pärjäämme täällä hyvin”, Emily sanoi.

”Tekisin niin mielelläni. Hyvät yöt teille”, Nasha sanoi.

”Hyvää yötä”, Emily sanoi.

Sarnel laski käärmeen maahan ja tämä lähti hitaasti kiemurtelemaan kohti ovea.