Taistelun repimä kaupunki XXIII

Betula nana, osa 467

Anna seisoi vaatelaatikkonsa, kun he olivat valmistautumassa lähtöön.

”Kuinkahan pitkään olemme?” Anna kysyi.

”Ainakaan linnaan ei ole kovinkaan pitkä matka”, Reeta vastasi.

”Mutta sisäänpääsyyn voi mennä aikaa”, Anna sanoi.

”Tai sitten meidät otetaan kiinni ja jäämme jonnekin tyrmään virumaan”, Reeta sanoi.

Emily vilkaisi Reetaa.

”Sitä ei tapahdu, jos me sen voimme estää jotenkin”, Emily sanoi.

”Yritetään siis olla varovaisia, ettei kenenkään tarvitse ryhtyä sankaritekoihin. Sellainen ei koskaan johda mihinkään hyvää”, Anna sanoi.

Emily nyökkäsi.

”Jos mietit otettavia vaatteita, niin otan itse sellaiset lämpimät vaatteet, joilla tarkenee myös yöllä. Vaikka kaikki menisi hyvin, niin meillä voi silti mennä aikaa”, Reeta sanoi.

”Ehkä minäkin sitten otan lämpimät vaatteet”, Anna sanoi.

Reeta nyökkäsi hyväksyvästi.

Myös Emily, Senet, Narsha ja Sarnel valmistautuivat lähtöön. Narsha katsoi tarkasti ympärilleen, ettei mitään ollut jäänyt.

”Kaikki näyttäisi olevan mukana”, Narsha sanoi.

”Ei meillä kovinkaan paljoa ole tavaraa mukanakaan, mitä voisimme ympäriinsä levitellä”, Sarnel sanoi.

”Hyvä se on varmistaa, ettei tula turhaa vaivaa”, Narsha sanoi.

”Tai sitten voi hankkia uusia asioita, jos jotakin jää”, Sarnel sanoi.

”Joskus asiat ovat sellaisia, ettei niitä voi helposti korvata toisella. Tai ollenkaan”, Narsha sanoi.

”Harvemmin”, Sarnel sanoi.

”Mutta joskus”, Narsha sanoi.

Sarnel ei jaksanut jatkaa väittelyä pidemmälle. Narsha oli riittävän oikeassa, ettei perääntyisi mielipiteestään, vaikka hän sanoisi mitä.

”Lähdetään” Sarnel sanoi.

Sarnel avasi huoneen oven ja astui jo portaikkoon. Narsha kääntyi tämän perään.

”Odottakaa muita”, Senet sanoi.

”Emme me kauaksi osaa karata vieraassa paikassa”, Sarnel sanoi.

”Portaat ovat sen verran ahtaat, että menemmä jo edeltä, jottemme aiheuta ruuhkaa”, Narsha sanoi.

Senet hyväksyi tekosyyn kevyellä nyökkäyksellä. Sarnel puolestaan totesi mielessään, että olisi voinut mennä edeltä yksinkin saadakseen pienen hetken omaa rauhaa.

”Minä menen heidän kanssaan”, Emily sanoi.

Senet nyökkäsi nyt tyytyväisempänä. Emily puolestaan ei halunnut päästää Narshaa ja Sarnelia riitelemään kahdestaan.