Uuden luomisen syksy

Ja aika pitkälti koko vuosi 2014.

Viime vuonna ja erityisesti viime syksynä kirjoitin uutta ja kehittelin uusia ideoita ehkä enemmän kuin koskaan. Näistä harmillisen vähän on päässyt blogin täytteeksi, kun sisältönä on pitkään ollut pääasiassa jatkokertomus Betula nana.

Osa asioista on hautunut mielessäni jo pitkään ja osa hautuu siellä edelleen. Jotkut asiat ovat kuitenkin edenneet ihan oikeasti. Yksi näistä edenneistä projekteista on tämänhetkinen kirjaprojektini, joka kulkee projektinimellä Jenny. Sain Jennyn ensimmäisen kirjoituskierroksen päätökseen loka-marraskuunvaihteessa. Sen jälkeen pidin projektista kuuden viikon tauon ja joulukuun puolivälissä palasin sorvin ääreen. Toinen kirjoituskierros on sen jälkeen edennyt kohtalaisesti. Uusi työskentelytapa on osoittautunut ennakoimaani isompitöiseksi, mutta se toivon mukaan palkitaan lopussa.

Kuuden viikon tauko kirjan kirjoittamisesta tuntui aluksi pitkältä, mutta kului sitten hyvin nopeasti. Paluu kirjoittamisen pariin tapahtui sitten lopulta yllätyksenä, vaikka asiaa oli malttamattomana odottanut.

Syy kuuden viikon taukooni oli se, että tekstin näkee tuoreemmin silmin, kun sen saa kunnolla pois mielestään. Neuvon juuri kuuden viikon mittaisesta ajanjaksosta löysin Stephen Kingin kirjasta On Writing: A Memoir of the Craft (suomennettu nimillä Kirjoittamisesta: muistelma leipätyöstä ja Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä). Kyseinen teos on muuten yksi parhaita kirjoja kirjoittamista varten, jopa Mika Waltarin kirjaa Aiotko kirjailijaksi? parempi.

Tuon kuuden viikon tauon aikana en jättänyt kirjoittamista kokonaan, mutta kevensin hieman sen tuomaa kuormaa. Kirjoitin tietysti jo mainittua jatkokertomustani, mutta aloitin myös kaksi väliprojektia. Ensimmäinen väliprojektini, joka kyllä jäi kesken, on viime kesänä keksimääni ideaan perustuva projekti, jolle annoin nimeksi Lehmus. Toisen projektin idean keksin taukoni aikana ja tätä ideaa työstin myös pidemmälle. Toinen projekti sai nimekseen Neutroni. Kirjoitan näistä projekteista hieman enemmän toisella kertaa.

Viime vuoden aikana hitaasti, mutta sitkeästi, teki paluun myös yksi vanha harrastukseni, joka on ollut hieman unohduksissa, vaikka onkin ajoittain aina meinannut pulpahtaa pinnalle. Tämä harrastus on miniatyyripelit ja pienoismallit. Olen todella pitkästä aikaa saanut joitakin tämän harrastuksen projekteja valmiiksi ja niinpä myös aloittanut uusia. Erityinen lähtölaukaus harrastuksen renessanssille oli isälleni rakentama joululahja. Olen myös tehnyt pitkästä, pitkästä aikaa uusia miniatyyrihankintoja. Kohteena ovat erityisesti Lord of the Rings Strategy Battle Game -nimisen miniatyyripelin figuurit. Nimensä mukaisesti peli sijoittuu Tolkienin fantasiamaailmaan. Olen myös onnistuneesti laittanut hyvän kiertämään, kun tyttöystäväni innostui kokeilemaan peliä.

Mainittu isäni joululahja. Leijona on uudelleen maalattu lelufiguuri, muu on kokonaan itse tehtyä. Saa nähdä mihinkä sitä seuraavaksi intoutuu.

Paljon muutakin on viime syksyn ja vuoden aikana mielessä pyörinyt. Näistä ajatuksista myös ehkä enemmän sitten, kun ne alkavat päästä jonkinlaiseen toteutukseen eivätkä vain pyöri ajatuksina mielessä. Sen verran ehkä uskaltaa sanoa, että kaikki on vasta alussa.