Betula nana, osa 172
”Millainen sen vaakunan pitäisi olla?” Emily kysyi.
”En tiedä, mutta karshaanien kirjastossa Parkonissa olleessa
kirjassa, missä kerrottiin minun suvustani, oli vaakuna sukuni kohdalla. Siitä
voisi ottaa mallia”, Mihail vastasi.
”Mitä siinä vaakunassa oli?” Emily kysyi.
”Siinä oli keskisinisellä pohjalla kultainen pihlaja, jossa
oli punaisia marjoja”, Mihail vastasi.
”Haluatko, että kirjon sinulle lipun?” Emily kysyi.
”Tee minkälaisena tahdot. Yksi mallikappale kuitenkin
tarvitaan sitä varten, että sitä voidaan kopioida. Materiaalilla ei ole niin
väliä aluksi”, Mihail vastasi.
Emily nyökkäsi.
”Käykö tämä?” Mihail kysyi.
”Käy”, Emily vastasi.
”Jos tarvitse jotakin, niin käy hakemassa Netronovalasta tai
pistä miehet hakemaan. Bern on varmasti halukas auttamaan siinä asiassa”,
Mihail sanoi.
Emily nyökkäsi.
”En kyllä ole ollut koskaan mikään kovin hyvä kirjoja”,
Emily sanoi.
”Sillä ei ehkä tässä tilanteessa ole ihan hirveästi
merkitystä. Voit myös kutsua tänne jonkun tai mennä tapaamaan jotakuta, joka on
taitavampi kirjoja”, Mihail sanoi.
”Minä pohdin asiaa ja päätän sitten”, Emily sanoi.
”Se sopii”, Mihail sanoi.
Kaksikko jäi katselemaan toisiaan.
”Olisitko halunnut keskustella jostakin muusta?” Mihail kysyi.
”En kai. Sanon kyllä sitten, jos minulla on jotakin asiaa”,
Emily sanoi.
”Se on hyvä”, Mihail sanoi.
Mihail jätti Emilyn saliin yksinään. Tutkimustyö odotti
tekijäänsä.
Emily päätti aloittaa vaakunalipun tekemisen. Siihen hän tarvitsi
tarvikkeita ja tietotaitoa, jota Earnestissa ei ollut. Hän ei kuitenkaan
halunnut itse lähteä pois Mihailin luota, joten hän lähetti miehiä
Netronovalaan hakemaan tarpeita ja taitajia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti