Gyllenburh VII

 Betula pubescens, osa 158

Kenraali Netronova halusi pohtia Burhleon ehdotuksia, joten hän pyysi tätä jättämään heidät kapteeni Kallaksen kanssa kahden. Kenraali aisti, ettei Burhleo pitänyt asiasta, mutta tämä kuitenkin kumarsi tyylikkäästi ja poistui sitten alaistensa kanssa teltasta.

Kun Burhelo oli mennyt, kenraali kääntyi Kallaksen puoleen.

”Mitä mieltä olet?” Edkar kysyi.

”Luulen, että hän tietää mistä puhuu”, Venir vastasi.

”Minä luulen, että hän tietää vähän liiankin hyvin mistä hän puhuu. Tämä kaikki voi kääntyä meitä vastaa joka tapauksessa, mitä tahansa me sitten teemmekin”, Edkar sanoi.

Kallas nyökkäsi. Hetken pohtimisen jälkeen hän käänsi katseensa aliupseeri Saesteorraan.

”Entä mitä mieltä sinä olet?” Venir kysyi.

Myös kenraali käänsi katseensa aliupseeriin ja Saesteorra oli hämmentynyt saamastaan huomiosta.

”Herra kenraali, herra kapteeni, haluatteko te kuulla minun mielipiteeni?” Jeanne kysyi.

”Siksi minä sitä kysyin”, Venir vastasi.

Saesteorra nyökkäsi.

”Kerroin jo aiemmin kapteeni Kallakselle, ettei Burhleoon pitäisi minun mielestäni luottaa. Olen edelleen samaa mieltä”, Jeanne sanoi.

”Olemme yhtä mieltä kanssasi. Se ei kuitenkaan ratkaise tilannettamme”, Edkar sanoi.

”Niin, tämä on hyvin vaikea tilanne. Emme voi seurata Burhleota ja hänen alaisiaan koko aikaa tai joka paikassa. Hän myös tuntee kaupungin ja sen asukkaat, toisin kuin me. Hän kyllä kykenee juonimaan selkämme takana, jos niin haluaa”, Jeanne sanoi.

”Niin. Ehkä on kuitenkin tässä tilanteessa paras vaihtoehto tarttua hänen tarjoukseensa”, Venir sanoi.

”Miksi ajattelet niin?” Edkar kysyi.

”Hän ei silloin ehkä ensimmäisenä aloittaisi meitä vastaan juonimisesta, vaan keskittyisi aluksi kaupungin rauhoittamiseen. Tämä antaisi meille itsellemme aikaa vakiinnuttaa valtaamme kaupungissa ja löytää keinoja toimia Burhleosta riippumattomasti”, Venir vastasi.

Kenraali huokaisi.

”En haluaisi sanoa sitä, mutta tuo on luultavasti ainoa järkevä vaihtoehtomme. Ennen kuin kerromme päätöstämme Burhleolle, meidän täytyy vielä miettiä tarkemmin kuinka pidämme häntä ja hänen alaisiaan tarkemmin silmällä. Vaikka emme voikaan olla joka hetkellä joka paikassa”, Edkar sanoi.

”Saesteorra, haluaisitko sinä johtaa Burhleon seurantaa?” Venir kysyi.

”Minäkö?” Jeanne kysyi.

”Sinulla olisi valmiina sopiva epäluulo hänen toimiaan kohtaan ja olet jo seurannutkin hänen tekemisiään. Sopisit tehtävään parhaiten”, Venir sanoi.

”En tiedä osaisinko kantaa niin suurta vastuuta yksin”, Jeanne sanoi.

”Ei sinun tarvitse kantaa sitä kaikkea yksin. Me autamme tarpeen vaatiessa. Raportoisit asiasta myös suoraan meille”, Edkar sanoi.