Koivikko on punaisenhehkuinen
se näkyy auton ikkunasta
toisella puolella näkyy aurinko
se on matalalla
mäen puita syleilee
Mäellä tuulee
takin helma lepattaa
pyörii ja etsii sijaa
aurinko korostaa mäntyjen runkoja
oranssinruskea nousee esiin vihreästä
Punahehku on lyhyt
hetkessä se on poissa
ei palaa ennen seuraavaa iltaa
hehku on myös arvaamaton
toisille tarjoaa loistetta, toisille vain varjoa
6.5.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti