torstai 26. huhtikuuta 2012

Sattumankauppa


Betula nana, osa 30

Mihail ja Emily kertoivat Tomakselle ja Victorialle pääpiirteet taistelusta demonin kanssa, sairaalasta, rehtorin kohtaamisesta ja Johan Mittzin artikkelista, jonka olivat löytäneet. Tomas ja Victoria kuuntelivat tarkkaavaisena ja molempien aivot ryhtyivät nopeasti käsittelemään tapahtumia. Kesti kauan ennen kuin kaikki tarkentavat kysymykset olivat saaneet vastauksen.

”Oletko varma, että vielä tänään kannattaa mennä käymään tämän Johan Mittzin luona? Kello on kohta jo yksitoista. Hän on melko varmasti jo nukkumassa. Ehtii hänen luonaan vierailla huomennakin.” Tomas sanoi Mihailille nelikon istuttua hetkenaikaa hiljaisuuden keskellä läheisessä puistossa, jonne he olivat kahvilan edestä siirtyneet.

”Tiedän, että hän ei varmaan ilahdu yövieraista. Minun on kuitenkin pakko tietää”, Mihail vastasi.

”Rehtori salasi tämän sinulta. Luulen, että hänellä oli siihen syynsä”, Victoria kommentoi.

”Hän on lohikäärme, jolla on liian voimakkaat äidinvaistot. Siinä kaikki”, Mihail tuhahti ja huokaisi turhautuneena.

”Hän on lohikäärme, joka tietää varmasti paljon enemmän kuin annat itsesi uskoa. En usko, että häntä turhan takia olisi valittu yliopiston rehtoriksi”, Victoria sanoi.

Mihail ei kommentoinut asiaa mitenkään vaan syventyi ajatuksiinsa. Tomas katsoi Mihailia mietteliäästi.

”Tiedättekö missä tämä Johan Mittz asuu?” Tomas kysyi.

”Hänen asuntonsa ja laboratorionsa on tässä ihan lähi kortteleissa. Luulen, että joko tuossa tai tuossa korttelissa”, Emily vastasi ja osoitti pienen puiston toisella puolella olevia kahta korttelia.

Samassa toisesta Emilyn osoittamasta korttelista kuului räjähdyksen ääni ja korttelin sisäpihalta nousi koko korttelia suurempi tulipilvi. Koko nelikkö hyppäsi seisaalleen ja he jäivät tuijottamaan pilveä, joka pikkuhiljaa muuttui keltapunaisesta punaharmaaksi ja lopulta mustaharmaaksi, josta sieltä täältä paistoi tulipunaisia kipinöitä.

Samaan aikaan marmoripylväiden ympäröimän työpöytänsä ääressä Sattuma kääri kauluspaitansa hihat ja ryhtyi laskemaan rahalla täytetyn salkun sisältöä. Hänelle salkun oli antanut mustaan kaapuun pukeutunut tunnistamaton mies sovitun kaupan hintana. Mies hymyili tyytyväisenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti